Airamin tarina

Valon vuodet

1920-luvulla alkoi kotimainen sähkölamppuhuolto ja 1926 oma 120 V lampputuotanto Airam-nimellä. Nimen alkuperästä on eri teorioita: Osram, Tungsram, ram-pääte kun raaka-aineena Volfram. Kätevästi Airam on myös takaperin naisten nimi Maria.

Lasitehdas perustettiin Helsingin Punavuoreen v. 1933. Lamppupuhalluksen lisäksi tuotantoa kasvoi myöhemmin mm. termospullojen sisäpullojen puhallukseen. Neonvaloyksikkö perustettiin 1936, josta lähtien tehtiin yhteistyötä arkkitehtien ja mainostajien kanssa. Valomainokset värittivät tuolloin katukuvaa uudella tavalla etenkin pääkaupunkiseudulla.

Sotavuosina korjattiin vanhoja lamppuja materiaalien puutteessa ja valomainokset sammutettiin. Punaista termospulloa valmistettiin poikkeuksellisesti mustana lääkintävoimien käyttöön. Vuodesta 1948 alkaen Helsingin katukuvassa valomainokset sallittiin jälleen sodanaikaisen energianiukkuuden jälkeen.

Helsingin Olympialaisissa vuonna 1952 Airamin suunnittelema ja valmistama suuri tulostaulu herätti kansainvälistä huomiota. Airamin edustaja ohjasi tulostaulua releistöllä kuvataulun takaa. Samaa tekniikkaa käytettiin myöhemmin menestyksekkäästi tietokoneavusteisesti mm. Euroopan yleisurheilukisoissa 1971 ja Moskovan olympialaisissa 1980.

1950-luvulla omalla lasitehtaalla syntyivät mm. luonnonvaloa jäljittelevät loistelamput ja De Luxe -päivänvalolamput. Tuotekehitys tuotti innovaatioita ja tuloksena syntyivät mm. miellyttävän valontuoton antavat Neonlux- ja Neondymlite-lamput.

Valo inspiroi

Vuonna 1960 Tapio Wirkkalan muotoilema WIR-lamppu palkittiin Milanon Triennalessa. Vuonna 2017 Airam esitteli Habitare-messuilla Helsingissä Tapio Wirkkalan suunnittelemat Wir-85 lamput uudelleen, nyt led-valonlähteellä.

Sähkölamppujen tuotanto oli pitkälti automatisoitu 60-luvulla. Airamin lampputehdas inspiroi myös taiteilijoita. Ylen elävä arkisto -sarjassa on julkaistu Fredrik Hackmanin elokuva Ljuset (Valo), johon elokuvamusiikin sävelsi Henrik Otto Donner. Elokuva kertoo hehkulampun valmistuksesta Airamin lampputehtaalla Helsingin Suutarilassa mielikuvien ja modernin jazzin keinoin.

1970-luvulla aloitettiin suurpainenatriumlamppujen ja loistelamppujen valmistus Helsingin Suutarilassa. Merkittävää kuluttajavalistusta ja asiakaskoulutusta oli harjoitettu läpi vuosikymmenten: kirjoja, esitelmiä ja filmituotantoa. Omat näyttely- ja asiakaskoulutustilat valmistuivat Suutarilaan 80-luvulla. 1990-luvulla valikoiva laajeni käsittämään pihavalaisimet, heittimet ja koristevalot ja 2000-luvulla ensimmäisen led- ja solar-tuotteet tulivat markkinoille.

Vuonna 2015 Airam esitteli Aalto yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun yhdessä suunnittelut OLED-valaisimien prototyypit Habitaressa.

Vuosi 2019 oli Airamille läpimurto langattoman valaistuksen ohjauksen tarjoajana: markkinoiden suurin Casambi-ohjattavien valaisimien valikoima. Jyväskylän sähkömessuilla 2020 Airam esitteli langattoman valaistuksen ohjauksen ratkaisut julkisiin tiloihin ja koteihin osana älykotia.

Punainen Klassikkotermos vuodesta 1934

Airamin Punainen termospullo kuulunut suomalaiskotien vakiovarustukseen kokonaisen ihmisiän verran. Airamin täyttäessä 100 vuotta vuonna 2021, on ilo muistella myös nostalgista klassikkopulloa. Kahvikulttuuri on kuulunut suomalaiseen vieraanvaraisuuteen, arkeen ja juhlaan ja punainen termospullo kahvipöydässä on monien suosikki vielä tänäkin päivänä. Nyt poikkeusaikana, henkilökohtainen ja turvallinen terästermospullo ja -muki ovat nousseet uuteen arvoon.

Kylmä kylmänä, kuuma kuumana. Lue termoksen historiasta.

Airam, Helsingin Olympialaiset ja maailman ensimmäisen valoilla toimivan tulostaulu

Airamin suunnittelema ja valmistama suuri tulostaulu herätti kansainvälistä huomiota vuoden 1952 kesäolympialaisissa. Järjestelmä edusti tuolloin aikansa huippua tulostaulualalla sekä systeeminsä että tekniikkansa puolesta. Taulua ohjattiin releistöllä taulun takapuolelta käsin yhden henkilön voimin, varsin tavallisennäköisen kirjoituskoneen avulla.

Lue tulostaulun tarina 50-luvulta 80-luvulle.