Punainen Klassikkotermos vuodesta 1934

Airamin Punaiseen termospulloon on opittu luottamaan. Se on kuulunut suomalaiskotien vakiovarustukseen kokonaisen ihmisiän verran. Airamin täyttäessä 100 vuotta vuonna 2021, on ilo muistella myös nostalgista klassikkopulloa. Kahvikulttuuri on kuulunut suomalaiseen vieraanvaraisuuteen, arkeen ja juhlaan ja punainen termospullo kahvipöydässä on monien suosikki vielä tänäkin päivänä.

Punainen Klassikkotermos

Airam termoksen synty

Termospullon tarina johtaa skotlantilaisen keksijän Sir James Dewarin jäljille. Vuonna 1892 hän havaitsi, että jos kahden sisäkkäisen pullon väliin jäävästä tilasta poistetaan enin osa ilmasta, vähentää pullo voimakkaasti lämmön johtamista. Helsingissä Airamin tehtaalla keksittiin kiinnittää lasipullokaksikko peltikuoren sisään ja niin syntyi Airam-termospullo. Airamilla oli jo vuonna 1934 Helsingissä oma lasitehdas lamppujen puhaltamiseen, ja se soveltui myös termospullon lasisen sisuspullon valmistukseen. 
Airam lupasi, että kiehuva neste pysyy termoksen sisällä yli 50° lämpöisenä vähintään 24 tuntia – lupaus, joka pitää vielä tänäkin päivänä. Punaisen termoksen lämmönpitävyys perustuu edelleen samaan tekniikkaan. Lämmöneristeenä toimii tyhjiö, joka on muodostettu kahden lasipullon väliin. 

Punainen väri ja tuttu design

”Saamme edelleen viestejä asiakkailtamme, että vanhoja termospulloja on yhä käytössä.  Uusissa termoksissa kuori on peltiä kuten alkuperäisissä termospulloissakin, mutta muovi on korvannut korkkipusta valmistetun korkin paremman ilmatiiviytensä vuoksi”, kertoo myyntijohtaja Kari Niemenmaa Airamilta. 

”Termoksia on tehty vuosikymmenten varrella useilla tilavuuksilla sekä juomille että ruuille. 80-luvulla pullon leijonanpää-symboli muutettiin neljäksi a-kirjaimeksi. Ne symboloivat neljää toimialaa, joilla Airam silloin toimi. Vain sotavuosina, kun pulloa valmistettiin lääkintävoimien käyttöön, oli pullon väri musta ja siinä oli punainen risti”, muistuttaa Niemenmaa. 

Mustasta pullosta tehtiin juhlava nostalgiaversio itsenäisen Suomen täytettyä sata vuotta vuonna 2017. Mustalla peltikuoren designilla ja aidolla korkilla haluttiin kunnioittaa itsenäisyyden historiaa. 

Arjen sankaritarinoita

Termosta tarvitaan siellä, missä on nälkä ja jano. Joskus pullo on ollut juhlapöydän kunkku keskellä tapahtumia, joissa suuret tunteet ja sydän ovat mukana. Asiakkaamme ovat kertoneet kuinka he olivat lapsina tarkkaan seuranneet, kun termospullo illalla pestiin huolellisesti odottamaan seuraavaa isän tai äidin työpäivää. Termospullo oli aikoinaan perheessä tärkeä esine, johon perheen pienimmät eivät saaneet edes koskea. 

Termospullo on kuulunut retkeilijän vakiovarusteisiin. Airamin termostuotteet ovat erinomaisia arjen apureita niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin.  Suomalaisella on aina ollut syy mennä metsään tai vesille: puusavottaan, marja- ja sieniretkelle, kala-apajille, valokuvaamaan tai vaikkapa geo-kätköille. Metsä on suomalaiselle pyhä paikka, jossa hiljennytään ja rentoudutaan. 

Kylmä kylmänä ja kuuma kuumana 

Kahvia juodaan nykyään missä vain ja milloin vain. Kupposen äärelle ei välttämättä enää istuuduta samaan tapaan rauhoittumaan tai seurustelemaan. Arkikiireiden ja take away -kulttuurin myötä termosmuki kuuluu nyt monen vakiovarustukseen katukuvassa, työpaikoilla, autoillessa, koulun penkillä. Pandemia-aika antoi termokselle uuden näkökulman arjen pelastajana. Oma henkilökohtainen termosmuki on turvallinen työpöydällä toimistossa, etäpäivänä kotona ja etenkin yhteisillä työmailla. Lämmin retkieväs ruokatermoksessa on varteenotettava vaihtoehto turvallisuusriskin kuppilalle hiihtolomamatkalla. Perinteet ovat siirtyneet seuraaville sukupolville, isältä pojalle, äidiltä tyttärelle, mestarilta kisällille.

Pinkki tarkoittaa suoraa tukea syöpätutkimukseen

Airam on jo useiden vuosien ajan ollut mukana tukemassa suomalaista rintasyöpätutkimustyötä ja tukee syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään. Pinkki väri termostuotteessa muistuttaa, että tuotteen ostanut on lahjoittanut Airamin keräyspotin kautta samalla euron tutkimustyöhön Airamin ja Syöpäsäätiön kautta. Airamin Roosa nauha -valikoimassa on kaadin, kaksi juomapulloa, termosmuki ja teräksinen termospullo.

Olympiakultaa Tokiosta

Onpa rakas termospullomme päässyt kiertämään vähän maailmaakin. Näin termospullosta uutisoitiin v. 1964 Tokion Olympialaisista. ”Airam lähetti sopivasti ennen kisojen seiväskilpaa hyppääjillemme Tokioon reilua suomalaista lihalientä vakiotermospulloissa. Lähetys tapahtui yhteisvoimin SAS:n kanssa. Vuorokauden mittaisesta matkasta huolimatta sisuliemi tuli kuumana perille.” 

Seiväsmiehiltä ei sillä kertaa herunut mitaleja, mutta keihäänheittäjä Pauli Nevala sen sijaan voitti kultaa neljännellä heitollaan, tuloksella 82,66 m. Mahtoikohan Nevala saada voimia lämpimästä lihaliemestä?

Maailman coolein termos

Brittläinen Gentlemen’s Quarterly (GQ) -trendilehti listasi vuonna 2010 Airamin punaisen termoksen maailman neljänneksi cooleimmaksi asiaksi. Siis ihan kaikista maailman asioista. Pääsy Uuden vuosikymmenen tavarat -listalle oli harvinaista myös siksi, että termoksia tehtiin silloin vuosittain vain 35 000 kappaletta ja niitä viedään edelleenkin vain muutamaan muuhun maahan. Aika hyvä saavutus suomalaiselta joka kodin käyttöesineeltä.

Airam-termokset mainos n. 1969

Litran vetoinen Airam-termoskannu soveltuu mainiosti jäätelön, jääkuutioiden tai vaikkapa voin säilytykseen auto- tai veneretkillä – kaikkialla, missä jääkaappia ei ole lähettyvillä. Ja Airam-termospulloissa säilyvät kaikki juomat kylminä pahimmallakin helteellä. (mainos n. 1969).

Airamin termospulloissa oleva kahvi on lähdössä Los Angelesista takaisin Helsinkiin v. 1964

Airam-pulloista todettiin, että kuuma säilyy kuumana, vaikka se lennätettäisiin pohjoisnavan ylitse. Kuvassa Airamin termospulloissa oleva kahvi on lähdössä Los Angelesista takaisin Helsinkiin v. 1964. Valo-lehti.

Airam-termokset mukana retkillä ja metsätöissä

Airamin peltikuoriset pullot kestävät pakkasessa. Siksi esim. metsätyömiehet käyttävät melkein poikkeuksetta Airam-pulloja.

Airam-termos ja kesäolympialaiset Tokio 1964

Kesäolympialaiset Tokio 1964: ”Tokion kisoissa saivat eräät suomalaiset urheilijat todella lämpimät kotimaan terveiset. Pullojen sisällä oli kuumaa ja reilua suomalaista lihalientä.

Airam-termospullot koulussa

Tyhjiötekniikkaa ja lämmönjohtamista opetettiin Airam-termospullojen kautta koulussa 50-luvulla.

Joulukortti 1941

Tonttukin nauttii kahvinsa Airam-termoksesta. Kortti lähetettiin postileiman mukaan jouluna 1941.