Airam, Helsingin Olympialaiset ja maailman ensimmäinen valoilla toimiva tulostaulu

Moni muistaa kesän 1952 kohokohdaksi Olympiakisojen avajaiset ja Paavo Nurmen Olympiatulen sytyttämisen kisa-areenalla. Mutta oli meillä silloin muutakin ylpeilyn aihetta. Airamin suunnittelema ja valmistama suuri tulostaulu herätti nimittäin kansainvälistä huomiota. Edustihan järjestelmä tuolloin aikansa huippua tulostaulualalla sekä systeeminsä että tekniikkansa puolesta. Taulua ohjattiin releistöllä taulun takapuolelta käsin yhden henkilön voimin, varsin tavallisen näköisen kirjoituskoneen avulla.

Helsingin Olympialaiset 1952 avajaiset, soihtujuoksu Paavo Nurmi ja tulostaulu

Helsingin Olympialaiset oli tarkoitus pitää 1940, mutta ne peruuntuivat talvisodan vuoksi. Seuraavat sodan jälkeiset Olympialaiset pidettiin Lontoossa 1948. Siihen aikaan oli maalikamerat saatu käyttöön, mutta tulosten ilmoittaminen tapahtui vielä manuaalisesti numerolapuilla. Yleisölle tulokset olivat pitkälti kuulutusten varassa. Suomalaisia toki lohdutti Tapio Rautavaaran kotiin tuoma keihäskulta. 

Helsingin Olympialaiset 1952

Sotavuosien jälkeen alkoi kiivas jälleenrakentaminen ja Airam oli mukana valaisemassa Suomen kaupunkeja mainosvalojen hehkuun. Kesän 1952 Olympialaisia varten Helsinki valmistautui innolla kisaisännyyteen. Funkkistyylisen Olympiastadion oli jo rakennettu vuonna 1938, mutta nyt rakennettiin Kumpulaan maauimala ja lisäkatsomot Olympia- ja uimastadionille, asuntoja kisavieraille uusi lentoasema Helsingin Seutulaan, Olympialaiturin eteläsatamaan sekä uudet hotellit Palace ja Vaakuna. 

Helsingin Olympialaisten avajaiset järjestettiin sateisessa säässä 19. heinäkuuta 1952. Avajaisten yleisömääräksi kirjattiin todennäköisesti Olympiastadionin yleisöennätykseksi jäävä lukema: 70 435 katsojaa. Olympiasoihdun areenalle toi yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja Paavo Nurmi ja sytytti tulen areenan tulimaljaan. Sen jälkeen soihtu vietiin portaita pitkin edelleen Stadionin torniin, missä Hannes Kolehmainen, hänkin viisinkertainen olympiamitalisti, sytytti kisatulen palamaan tornissa kaupungin ylle kisakauden ajaksi.

Kisoihin osallistui 4925 urheilijaa, 69 maasta. Yhdysvallat oli menestynein osanottajamaa ja toiseksi suurimman mitalisaaliin sai ensimmäistä kertaa kisoihin osallistunut Neuvostoliitto. Isäntämaa Suomi oli mitalitilaston kahdeksas 22 mitalilla, joista kuusi oli kultaa. Kisojen legendaarisia tähtiä olivat kolme olympiakultaa voittanut Emil Zatopek ja juuri kotimaahan palannut vasta valittu Miss Universum -kisoissa kruunattu Armi Kuusela. Silloinen Suomen yleisurheilijoiden menestys jäi odotettua vaisummaksi, mutta mitaleita sateli sen sijaan melonnassa, painissa ja nyrkkeilyssä. Kisojen onnistunut järjestäminen oli Suomelle ja Helsingille kuitenkin valtava menestys.

Airam toi kisoihin edistystä ja uutta tekniikkaa

Helsingin Olympialaisissa tekniikka oli kehittynyt aivan toiselle tasolle edellisistä Lontoon Olympialaisista. Erityistä huomiota sai Airamin tekemä sähkötulostaulu, jonka johtavana suunnittelijana oli toiminut DI Lauri Saari. Tulostaulun suunnittelu ja toteutus aiheuttivat Airamillekin melkoisen haasteen tiukassa aikataulussa. Jokainen kirjain koostui seitsemästä lampusta, ja lamppuryhmiä oli rivistössä parikymmentä vierekkäin ja kymmenkunta allekkain. Tästä haasteesta kertoi hankkeessa mukana ollut Airamin tohtori-insinööri Akseli Keinonen Ylen haastattelussa.
Tallenne on kuultavana Ylen Elävässä arkistossa.

Taulua ohjattiin releistöllä taulun takapuolelta käsin yhden henkilön voimin, varsin tavallisennäköisen kirjoituskoneen avulla. Tämän "suoraohjauksen" eli tulosten kirjoitusvastuussa vuorottelivat Eino Lampi (myöhemmin Airamin yli-insinööri) ja teknikko Mähönen, molemmat Airamin työntekijöitä. Hämmästys oli suuri, kun tulokset saatiin ensimmäistä kertaa yleisön nähtäväksi lähes tosiaikaisina. Kokonaisuutta kutsuttiin tuolloin valoinformaatiolaitteeksi. 

Tekniikkaa päivitettiin 70-luvulla

Tulostaulu toimi Helsingin stadionilla moitteettomasti lähes 20 vuotta, kunnes v. 1971 Helsingin yleisurheilun Euroopan mestaruuskisoja varten kirjoituskone vaihtui amerikkalaiseen tietokoneeseen. Tallentaminen tapahtui nyt uudella reikänauhatekniikalla ja yhteistyökumppaniksi mukaan tuli Nokia. Seuraavat 15 vuotta tästä toiminnasta vastasivat Nokialta Raimo Himberg ja Airamilta Veikko Laine. Stadionin tähtihetkiksi suomalaisittain näistä kisoista tallentuivat Juha Väätäisen kultamitalijuoksut. 

Vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut olivat ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Airam ja Nokia olivat vahvasti läsnä ja näkyvillä kisoissa.

Siirreltävät tulostaulut yleistyvät

1970-luvun öljykriisin aikana valomainokset sammutettiin katukuvasta ja Airam lopetti neonkilpi- ja valomainososaston kansallisten energiansäästövaatimusten takia. Ketään ei irtisanottu, vaan vapautuva ammattitaitoinen henkilökunta siirrettiin tulostaulujen valmistukseen ja uusia siirreltäviä tulostauluja vuokrattiin menestyksellä maakuntien urheilutapahtumiin. 

Nokia & Airam ”Information system” maailmalla

Tulostaulujen kansainväliset menestysmatkat suuntautuivat Neuvostoliittoon ja Moskovaan 1972 alkaen. Jääkiekon ja taitoluistelun suurena ystävänä Neuvostoliiton puolueen pääsihteeri Leonid Brežnev vieraili usein Moskovan Lunznikin jäähallissa, jonne Airam toimitti kaksi tulostaulua ja tulospalvelujärjestelmään 1973 jääkiekon MM-kisoihin. Airamin lamput olivat edelleen pitkästä kestävyydestään tunnettuja hehkulamppuja ja niitä ohjattiin tuolloin Nokian Mikko I -tietokoneilla.

Airam toimitti valomainosjärjestelmiä myöhemmin myös mm. Suomen Kansallisteatterille, teollisuuden tarpeisiin ja laivoihin.

Paavo Nurmi vie olympiatulta yleisömeren keskellä Olympiastadionilla.

Paavo Nurmi vie olympiatulta yleisömeren keskellä Olympiastadionilla. Tulostaululla teksti: soihdun tuo stadionille Paavo Nurmi.

Tulostaulu Helsingin Olympialaiset 1952

Vaikka elettiin kylmän sodan aikaa, muistutettiin tulostaulun tekstillä perinteisesti jalosta olympiahengestä.

Helsingin Olympiastadion 1952 tulostaulun kirjoituskone ja releistö

Olympialaisten tulostaulua ohjattiin releistöllä taulun takapuolelta käsin yhden henkilön voimin kirjoituskoneen avulla.

Tulostaulun lamput Olympialaiset 1952

Jokainen kirjain koostui seitsemästä lampusta, ja lamppuja oli rivistössä parikymmentä ja rivejä allekkain kymmenkunta.

tulostaulun teksti Hannes Kolehmainen

Olympiatulen sytytti stadionin tornissa Hannes Kolehmainen ja siitä ilmoitettiin tulostaulussa neljällä kielellä.

Tulostaulu Helsingin Olympiastadion 1974

1970-luvulla urheilutuloksista ilmoitettiin edelleen Airam-lampuilla mutta tietokoneavusteisesti. Kuva vuodelta 1974.

Yleisurheilun mm 1983 Helsinki

1983 Yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen tähti oli USA:n Carl Lewis, joka vei kotiin 3 kultaa (100 m, pituushyppy ja 4 × 100 m viesti).

Yleisurheilun mm-kisat 1983

Helsingin MM-kisoissa 1983 Tiina Lillak voitti keihäskultaa, Arto Bryggare hopeaa 110 metrin aidoissa ja Martti Vainio pronssia 5000 metrin juoksussa.

kansalalisteatteri Airamin valossa 1971

Kansallisteatterin vuoden 1971 syysohjelma alkoi von Horvarthin Wienerwaldin tarinoilla. Ohjelmataulun valokirjaimet ja taulujen valaistus olivat silloin Airamin Neon-osaston käsialaa.